Kimmo Pyykkö syntyi Lahdessa vuonna 1940 ja kasvoi Kangasalla. Ylioppilaaksi hän pääsi vuonna 1961. Pyykkö opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1963–68 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa vuonna 1963. Hän toimi kuvanveiston opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa 1967–76 ja Suomen Taideakatemian koulussa (Kuvataideakatemia) 1971–77.
Verkkojulkaisu Kimmo Pyykön Kangasala ›
Eri materiaalien käyttöön sidotut selkeästi erottuvat kaudet seuraavat toisiaan kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön tuotannossa. Pyykkö aloitti rautaromusta valmistetuilla veistoksilla. Tätä seurasivat valurauta, lentokonemateriaali, valettu alumiini, puut kuten bongossi ja tervaleppä sekä pronssi. Näistä pronssi on ollut taiteilijan materiaalina alusta alkaen ja läpi vuosikymmenten.
Pyykön koko tuotannossa näkyvät toistuvat teemat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, vallankäyttö, ihmisyyden pohdinta, elämän kulminaatiopisteet ja ajan kulku. Alkuaikojen teoksista tuttu Napoleonin hahmo – ensimmäinen jo vuodelta 1967 – esiintyy uudelleen esimerkiksi julkisessa teoksessa Dialogi, joka pystytettiin Kangasalle vuonna 1990. Veistoksessa Napoleonin seurassa näyttäytyy naispuolinen Airut-teema. Dialogi sijaitsee nykyään Kimmo Pyykkö -taidemuseon edustalla, Kangasala-talon edessä.
Valurautakauden teoksista maailmallakin tunnetuimpia lienee Pakolainen, lentopommi, joka ihmisen jaloin juoksee pakoon elämän lyhyyttä. Hajotettujen lentokoneiden osista niittaamalla kootut veistokset palauttavat puolestaan mieleen viehtymyksen vauhtiin ja itsetuhoiseen luontaiseen elämäntyyliin nuoruudessa Kangasalla.
Pitkän metalliveistoskauden rinnalle materiaaliksi tuli myös puu – kovaakin kovempi afrikkalainen puu sekä kotimainen tervaleppä. Pyykkö lähestyy teoksissaan kansainvälisempää tyyliä ja äärimmäisen viimeisteltyä muotoa verrattuna puuta veistäviin aikalaisiinsa. Puuteoksissa väri on aina oleellinen ja leimaa antava elementti. 2000-luvulla toiseksi oleelliseksi elementiksi tervaleppäteoksiin tuli ruosteinen rauta. Taiteilijan kerrontaan tulee mukaan aikaisempaa esteettisempää otetta.
Kimmo Pyykön ensimmäinen julkinen veistos, suihkukaivoveistos Kolmoiskosket valmistui Kuusankoskelle 1969–71. Julkisia veistoksia ja reliefejä on sittemmin paljastettu jo lähes kolmekymmentä, viimeisimpinä katuveistos J.C. Decaux (Pariisi 2007), tilaveistos Yksilö ja Yhteisö (Varman pääkonttori, Helsinki 2008), Kari Tapion hautaveistos (2011) ja Olavi Virta 100-vuotta -muistomerkki (Sysmä 2015). Kimmo Pyykkö on toteuttanut myös useita kymmeniä mitaleita.
Professori Pyykön teoksia on Suomessa ja ulkomailla museoiden sekä lukuisten kaupunkien ja yritysten kokoelmissa.
Kimmo Pyykön teoksia oli ensi kerran esillä vuonna 1963 Turussa, ja siitä lähtien hän on jatkuvasti osallistunut näyttelytoimintaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Debyyttinäyttely oli vuonna 1967 Galerie Artekissa Helsingissä. Sen jälkeen yksityisnäyttelyitä on ollut yli kolmekymmentä: muun muassa Hämeenlinnan taidemuseossa, Wäinö Aaltosen museossa Turussa, Mobilia-museossa Kangasalla sekä ulkomailla esimerkiksi Sapporo Art Museumissa Japanissa.
Kimmo Pyykölle on myönnetty Valtion taidepalkinnot vuosina 1966, -67,- 69 ja -74, UNESCON taidepalkinto Monacon taidekilpailussa vuonna 1968, Kritiikin kannukset vuonna 1968, professorin arvonimi vuonna 1996, Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsenyys vuonna 2000, Pro Finlandia -mitali vuonna 2008 sekä Suomen Leijonan ritarikunnan myöntämä kunniamerkki: Suomen Leijonan komentaja vuonna 2020.
Kimmo Pyykkö -taidemuseon pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee avattiin tammikuussa 2015.
”Kun opin lukemaan, aloin ymmärtää missä olin. Läheisin risteys, siinä sen aikainen tienviitta ja pylvään keskivaiheilla virallinen kilpi, jossa luki Korvenperä. Tämän Korvenperä-cityn todellinen henkisen elämän keskus oli minulle Haralanharju, kävelymatkan päässä, ja sen näkötorni. Se oli Korvenperän silloinen varsinainen sielu. Näkötornin tasanteilla nukuin öitäkin ja sieltä näin kauas, paljon kauemmaksi kuin siinä lähellä Franssilassa asunut Sakari Topelius aikoinaan runoili. Hän näki Längelmäveden ja Roineen. Ne ja muu kuviteltu kaunis, kaukainen, mystinen ja kontrastinen maailma jäi ikään kuin perusvisioksi ja -vireeksi matkalleni, ja sitä maailmaa olen aina puserossani kantanut.”
Kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykkö, 2011
Kimmo Pyykkö ateljeessaan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Kimmo Pyykkö, 1957
Video Kimmo Pyykön taiteilijatapaamisesta vuodelta 2017.
Korvenperältä kuvanveistäjäksi
Kimmo Pyykkö -taidemuseo & Harjula Production yhteistuotanto 2021
Ole hyvä ja täytä alla oleva lomake liittyäksesi postituslistalle. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
© 2019 Kangasala-talo Rekisteriseloste