Kimmo Pyykkö ateljeessaan, kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Eri materiaalien käyttöön sidotut selkeästi erottuvat kaudet seuraavat toisiaan kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön tuotannossa. Pyykkö aloitti rautaromusta valmistetuilla veistoksilla. Tätä seurasivat valurauta, lentokonemateriaali, valettu alumiini, puut kuten bongossi ja tervaleppä sekä pronssi.
”Trooppinen sademetsäpuu bongossi kiinnosti ja kiehtoi minua ateljeessa ja kyllä muutoinkin koko 1980-luvun ja kyllä paljolti myös sen jälkeenkin.” Kimmo Pyykkö kertoo.
Ystävien avustuksella ja monien vaiheiden kautta Kimmo Pyykkö löysi Turun satamasta vanhan 150 metrisen laivan, jonka sisärakenteet olivat tehty afrikkalaisesta bongossipuusta. Bongossipuiden levinneisyysalue on keskisessä Afrikassa ulottuen länsirannikolta itään sekä etelään. Puu voi kasvaa 50 metriä korkeaksi ja läpimitaltaan kaksimetriseksi. Kolmeenkymmeneen metriin asti se on oksatonta. Puuta oli käytetty laivan rakennusmateriaalina, koska oli ajateltu, että se joustaa, mutta kävikin päinvastoin ja rakenteet alkoivat repeillä.
”Se kun on kiven kovaa ja yliopistotekstin mukaan palamatonta ja mahdotonta esim. naulaamalla kiinnittää.” Pyykkö kuvailee materiaalia.
Kimmo Pyykkö hankki puutavaran itselleen, mutta se seisoi ladossa 3–4 vuotta, vaivaten koko ajan Pyykön mieltä. Melkein kymmenen vuotta meni bongossipuusta valmistetun teossarjan työstämiseen. Pyykkö on työstänyt bongossia naarmuttamalla pintaa, lisäämällä väripigmenttejä ja polttamalla puuta. Bongossin työstäminen oli haastavaa ja se kulutti työvälineitä. Työstäminen oli niin vaikeaa, että taiteilija nimesi bongossin masokistin materiaaliksi.
”Kiehtovaa siinä oli myös se läpivärjäytynyt ruosteen ja kahvin murretut pysyvät värit. Patina oli luonnon ja elämän patinaa. Siis todellinen haaste ja ns. masokistin materiaalia.” Pyykkö kertoo puutavaran työstämisestä.
Kimmon päivänä 2.8. Kimmo Pyykkö -taidemuseon 3. kerrokseen Pitkän matkan ateljee -näyttelyyn saadaan nähtäville teos Murtaja, jonka valmistamiseen on käytetty bongossipuuta. Pyykkö kuvailee teoksen historiaa seuraavasti: ”Reliefini Murtaja oli näyttelyssäni Galleria Sculptorissa vuonna 1985. Sen hankki kokoelmiinsa ystävä, merkittävä talousjohtaja. Minulle hyvin lämmin asia. Hän menehtyi valitettavasti vuonna 2003. Sain eri vaiheitten jälkeen vaihtaa reliefin toiseen teokseen suvun naispuoleisen johdon ystävyyteen perustuen. Hänkin on jo poissa. Näiden ystävällisten manööverien jälkeen reliefini on nyt vieläkin minulla. Tämä ystävyyshistoria ja sen vaiheet ovat toteutuneina ikään kuin lisänneet reliefin syvyyttä minulle ja nykypäivään.”
Murtaja (1984) on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseon 3. kerroksessa Pitkän matkan ateljee -näyttelyssä 2.8.–1.9.2024.
Kimmon nimipäivä 2.8. on vuotuinen Kimmo Pyykkö -taidemuseon maksuton tapahtumapäivä. Professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimipäivän kunniaksi ilmainen sisäänpääsy taidemuseoon koko päivän pe 2.8.2024 klo 11–17.
Kimmo Pyykkö syntyi Lahdessa vuonna 1940 ja kasvoi Kangasalla. Ylioppilaaksi hän pääsi vuonna 1961. Pyykkö opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1963–68 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa vuonna 1963. Hän toimi kuvanveiston opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa 1967–76 ja Suomen Taideakatemian koulussa (Kuvataideakatemia) 1971–77.
Lisätietoja näyttelyistä ja tapahtumista: www.kimmopyykkotaidemuseo.fi
Mediakuvia löytyy kuvapankistamme. Huomaathan, että kuvia ei saa rajata. Pidämme median edustajille tutustumiskierroksia näyttelyyn. Otathan yhteyttä ajan sopimiseksi.
Museolehtori-tiedottaja Julia Väisänen 0407730196 taidemuseo@kangasala-talo.fi
Ole hyvä ja täytä alla oleva lomake liittyäksesi postituslistalle. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
© 2019 Kangasala-talo Rekisteriseloste
