Kenraali Aaro Pajarin elämästä ja urasta kertova näyttely Kangasala-talon 2. krs aulassa 28.6.–29.7.2022.
Kenraali Aaro Pajarin elämästä ja urasta kertova näyttely Kangasala-talon 2. krs aulassa 28.6.–29.7.2022.

Kenraali A. O. Pajari 125 vuotta -näyttely

Menneet näyttelyt, Näyttelyt
  • Vapaa pääsy

Aaro Olavi Pajari tuli tunnetuksi pirkanmaalaisten kenraalina, koska hän johti talvi- ja jatkosodassa joukkoja, jotka oli kerätty Pohjois-Hämeen alueelta. Pajari tunnetaan myös siitä, että hän on yksi neljästä sotilaasta, jotka saivat Mannerheim-ristin kahdesti ansioistaan sodan aikana.

Pajari syntyi Asikkalassa 17.7.1897 kolmilapsiseen perheeseen. Hänen isänsä oli opettaja ja toimi edustajana vuoden 1905 valtiopäivillä.

Aaro Pajari kävi koulunsa Lahden lukiossa ja osallistui Suomen itsenäisyyttä ajavan Lahden Klubin perustamiseen. Hän osallistui vapaussotaan ja haavoittui kahdesti, ensin Oulussa ja vaikeammin Sysmässä. Kadettikoulun Pajari suoritti ulkopuolisena opiskelijana.

Vuonna 1922 Pajari osallistui Aunuksen retkeen ja tutustui samalla tulevaan esimieheensä Paavo Talvelaan. Suojeluskunnan palvelukseen siirryttyään Pajari toimi ensin Joensuun suojeluskunnan päällikkönä ja siirtyi vuonna 1932 johtamaan Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiiriä. Pohjois-Hämeessä Pajari kehitti koulutusta ja lisäsi erilaisia urheiluelementtejä harjoituksiin. Esimerkiksi suunnistus oli merkittävä osa koulutusta.

Talvisodan syttyessä Pajari kokosi Jalkaväkirykmentti 16:n alueen miehistä ja johdatti heidät Tolvajärvelle Laatokan pohjoispuolella. Täällä joukot saavuttivat Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton lyöden kaksi neuvostodivisioonaa rajuissa metsätaisteluissa.

Välirauhan aikana hän käynnisti asevelikylien rakennushankkeen. Sillä oli suuri merkitys siirtolaisten mukanaan tuoman asuntopulan helpottamiseksi.

Jatkosotaan Pajari lähti jälleen alueen miesten kanssa edeten Kannaksen pohjoisosassa nopeasti yli vanhan rajan ja ylittäen Vuoksen vesistön poikkeuksellisen pienin tappion. Asemasotavaiheen merkittävin operaatio oli Suursaaren valtaus venäläisiltä talvella 1942. Pajari palveli myös Uhtualla, osin yhteistyössä saksalaisten kanssa.

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana hän siirtyi Kannakselle kuluttaviin torjuntataisteluihin, joiden avulla armeijamme sai aikaa rakentaa puolustuksemme kuntoon Tali-Ihantalan alueelle. Pajarin joukoista osa oli mukana myös Tali-Ihantalan taisteluissa.

Lapin sotaan Pajari osallistui suorittaen rohkean maihinnousun saksalaisten selustaan Tornioon. Tämä nopeutti saksalaisten vetäytymistä ja säästi osan Lappia tuhoamiselta.

Pajari pidätettiin valvontakomission vaatimuksesta Lapin sodan aikana. Syytteet kuitenkin hylättiin ja Pajari jatkoi Puolustusvoimien palveluksessa.

Pajari oli osallisena myös niin sanotun aseveliakselin syntyyn Tampereella. Sosialidemokraattien Erkki Lindfors ja Kokoomuksen Lauri Santamäki taistelivat Pajarin joukoissa Tolvajärvellä. Siellä he löysivät yhteisen vihollisen Neuvostoliitosta ja kommunisteista.

Aaro Pajari kuoli sydänkohtaukseen Kokkolassa vuonna 1949 ollessaan tarkastamassa paikallista varuskuntaa. Hänet haudattiin Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle, sankarihautausmaan viereen.

Hautajaisista tuli suuri tapahtuma, olivathan meneillään ”vaaran vuodet” ja näin haluttiin näyttää suomalaista yhteishenkeä. Tampereen tuomiokirkko oli ääriään myöten täynnä, samoin kadun varret surusaaton edetessä. Alaiset olivat tulleet saattamaan pidettyä kenraaliaan viimeiselle matkalle. Tamperelaisissa tehtaissa työntekijät saivat vapaata hautajaisten ajaksi.

Nyt on aika muistaa ja kunnioittaa, ovathan jälleen menossa ”vaaran vuodet”, sanovat Kenraali A. O. Pajari 125 vuotta -näyttelyn järjestäjät.

Näyttely on esillä Kangasala-talon toisen kerroksen aulatiloissa Kangasalla 28.6.-29.7.2022 välisenä aikana. Näyttely on maksuton ja avajaiset ovat avoimet yleisölle. Avauksen yhteydessä tiistaina 28.6.2022 järjestetään näyttelyyn liittyvä seminaari kello 13–16 Kangasala-talon Valtuustosalissa. Myös seminaariin on yleisöllä vapaa pääsy.

Seminaarin avaa Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, kenraali (evp) Kalervo Sipi. Kangasalan kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Haavisto ja juhlaesitelmän pitää tutkija Tuomo Juntunen. Näyttelyn esittelee Aaro Pajarin tyttärenpoika Jarmo Talasrinne.

Näyttelyn järjestävät Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry, Kangasalan kaupunki, Harjula Production Oy Ltd. ja Tampereen seudun historialliset museot.

Kenraali Aaro Pajarin elämästä ja urasta kertova näyttely Kangasala-talon 2. krs aulassa 28.6.–29.7.2022.

Aaro Pajarin muotokuva

Kenraali Aaro Pajarin elämästä ja urasta kertova näyttely Kangasala-talon 2. krs aulassa 28.6.–29.7.2022.

Pajari ratsun selässä

Kuinka voimme auttaa?

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti Ryhmä- ja
yritysmyynti
040 773 0148 0400 304 530
info@kangasala-talo.fi myyntipalvelu@kangasala-talo.fi

Kimmo Pyykkö -taidemuseossa tapahtuu

Tilaa tapahtumat sähköpostiisi
Uutiskirje lähetetään noin neljä kertaa vuodessa.

Seuraa meitä:

© 2019 Kangasala-talo Rekisteriseloste