Kimmo Pyykkö, Pitkä purjehdus, 2010, pronssi, kuva Reetta Muranen
Syyskuun lopussa Kimmo Pyykkö -taidemuseossa avautuu professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykön Elämänlanka-näyttely, jossa elämän erilaiset kulminaatiopisteet, siirtymät ja muutokset saavat muotonsa pronssiveistoksissa.
Näyttelyn nimi viittaa aikaan, joka on ollut Pyykölle keskeinen käsite läpi uran.
– Minulle Elämänlanka on ikäänkuin vastauksia jatkuvasti etsivä olotila, joka ajatuksiani kuljettaa. Teoksissani idea on aina lähtökohta, se on primaari kaikelle muulle. Näen teokseni eräänlaisina elämän estradeina, joissa läsnä ovat ajan kulku ja sen lopullisuus, Kimmo Pyykkö kertoo.
Pronssiin valettuna nähdään taiteilijan suosimiin aiheisiin kuuluvia ihmisfiguureita ja eläimiä, kuten lintuja ja perhosia – tosin Pyykön linnutkin ovat aina ihmisiä. Työt muodostuvat näyttämöiksi jumalaisille komedioille, tapahtumille ja matkoille.
Kimmo Pyykön taiteesta on löydettävissä selkeitä, erilaisten veistosmateriaalien käyttöön liittyviä kausia alkuaikojen rautaromusta ja lentokonemateriaalista, pronssiin, alumiiniin, teräkseen ja puuhun. Näistä pronssi on ollut taiteilijan materiaalina alusta alkaen, läpi vuosikymmenten.
Pronssiin Pyykkö valaa usein readymade-materiaalia – valmiiksi tehtyjä ja löydettyjä esineitä – joissa on jälkiä ihmisestä. Pronssivalun uusi yhteys ja yhtenäinen patina antavat tavaroille uuden hengen – ajallinen muuttuu ajattomaksi, läsnäoleva poissaolevaksi ja tässä oleva menneeksi. Teokset vievät esineiden tuolle puolen.
Pyykkö kuvaa itseään tummien sävyjen mieheksi, jonka ajattelussa elämän painavat asiat kulkevat aina mukana.
– Kyllä melankolia on se mielentila, joka tekemistäni ruokkii. Elämän armoton todellisuus on yksi oleellinen teema, joka väistämättä siirtyy teoksiini. Elämänkohtalohan tämä on, ei mikään ammatti, hän pohtii.
Kimmo Pyykkö syntyi Lahdessa vuonna 1940 ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kangasalla. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella ja Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1963−68. Uransa aikana Pyykkö on pitänyt noin 40 yksityisnäyttelyä sekä osallistunut useisiin kotimaaisiin ja kansainvälisiin yhteisnäyttelyihin. Hänen teoksiaan kuuluu moniin suomalaisiin ja kansainvälisiin taidekokoelmiin. Kimmo Pyykölle myönnettiin Kritiikin kannukset -palkinto vuonna 1968 ja professorin arvonimi vuonna 1996.
Kimmo Pyykön nimeä kantava taidemuseo avattiin Kangasalla helmikuussa 2015. Taidemuseon pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee kertoo kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämästä ja taiteilijan urasta kuuden vuosikymmenen aikana.
Syksyllä 2018 taidemuseon toisena vaihtuvana näyttelynä nähdään
Näyttelyn tiedote.
Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. kerroksessa 29.9.2018–6.1.2019
Näyttelyn mediakuvat ja lisätietoa: https://www.dropbox.com/sh/ibvke3w8c257bcg/AAAjQZjxgCDpj8hXxNiXVhKJa?dl=0
Teostiedot tiedostojen nimissä mainittava julkaistaessa. Lisää kuvia pyydettävissä tiedottajalta.
Kimmo Pyykkö kimmo.pyykko@kolumbus.fi p. 0400 410 956 www.galleriat.net/kimmopyykko
Soila Kaipiainen Intendentti, Kimmo Pyykkö -taidemuseo soila.kaipiainen@kangasala-talo.fi p. 050 5021036
Laura Pekkala Tiedottaja, Kimmo Pyykkö -taidemuseo laura.pekkala@kangasala-talo.fi p. 040 773 0196
Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6 36200 Kangasala kimmopyykkotaidemuseo.fi
Avoinna ti–ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15 Sisäänpääsy 6/4 € tai Museokortti, Alle 18-vuotiaat maksutta.
Vuoden 2015 alussa avattu Kimmo Pyykkö -taidemuseo sijaitsee arkkitehtuuriltaan palkitussa Kangasala-talossa, 20 minuuttia Tampereelta. Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt esittelevät korkeatasoista kotimaista kuvataidetta ympäri vuoden kahdessa kerroksessa. Pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee kolmannessa kerroksessa avaa kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämän ja uran vaiheita. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosen suunnittelemalle Kangasala-talolle myönnettiin Vuoden betonirakenne 2015 -palkinto ja Betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinto. Rakennus oli ehdolla vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.
Δ
© 2019 Kangasala-talo Rekisteriseloste
